FinlandssvenskaToiminta
Yhtiö on perustettu keväällä vuonna 2014. Toiminnan kehysriihit pidettiin vuoden 2014 aikana ja varsinainen toiminta on aloitettu kevätkaudella 2015.
Pohjanmaan rannikko on matala ja kivinen. Todella paljon on nähtävää kulttuuriympäristön ja luontoympäristön osalta, mutta saavutettavuus on ollut todella heikkoa. Koko aluetta kattavia merikortteja on tehty vasta 90-luvulla. Aikasemmin on korteista puuttunut esimerkiksi Bergön ja Raippaluodon länsipuolet lähes kokonaan.
Ajatus koordinoida ponnistukset rakentaa parempia väyliä ja käyntisatamia Pohjanmaan rannikolle syntyi v 2008 Maxmon (Maksamaan) jakokunnan aloitteesta Maailmanperintöalueen kehityssuunntelmatyön aikana samanaikaisesti kun Pohjanmaan liiton kaavoitustyö oli esillä. Jakokunta piti aloitteesta kiinni ja vei sitä eteenpäin v 2008-2009. Maailmanperintöalueen kehittämisessä pidetään nyt tärkeänä kehittää merten kulkuväyliä ja alueen käyntisatamia. Myös Pohjanmaan Liiton ohjelmissa on todetaan vastaavaa. Maxmon saariston jakokunta teki myös työtä varmistaakseen tarvittavaa rahoitusta projektikokonaisuuteen. Projektin liikkeelle lähtiessä vuonna 2010 käyntisatamien saavutettavuus varmistettuja väyliä pitkin Pohjanmaan rannikolla oli tosi heikko. Ainoastaan Kaskisten, Valassaarten, Monäsin, Mässkäretin, Tankarin ja Kokkolan käyntisatamiin ja muutamaan kalasatamaan ja viranomaissatamaan oli pääsyä. Tästä syystä kaikenlaninen alueen markkinointi veneilijöille oli monen vuosikymmenten ajan olleet kuolemaksi tuomittuja ponnistuksia.
Wasa Segelförening (WSF) otti ensimmäisenä pallon haltuunsa hakea projektirahoitusta koko Pohjanmaata koskevaan yhteiseen hankkeeseen. WSF on vuosina 2009 - 2012 tehnyt yhteistyötä Liikenneviraston väyläyksikön kanssa ja koordinoinut mittavan tutkimus- ja suunnitteluprojektin käsittäen 500 km venereittiä tarkoituksena saada nostettua reitit väyläluokkaan viisi. Jotkut ovat uusia reittejä. WSF on myös antanut suunnittelutoimistolle tehtäväksi suunnitella valmiiksi tulevia projekteja. WSF on myös avustanut projektiin osallistuneita 11 kuntaa luvitushankkeiden osalta. Hankkeessa koordinoitiin noin 30:n venekerhon, kalastajayhdistyksen ja jakokunnan yhteistä hanketta.
Kaikki ne 11 kuntaa jotka ovat WSF:n innostamina osallistuneet projektiin ovat ottaneet väyläomistusvastuita itselleen. Liikennevirasto on myös ottanut vastuun monesta parannetusta ulkosaariston väylästä joiden väyläluokka on nostettu venereitistä varsinaiseksi varmistetuksi väyläksi.
Vuonna 2011 Bergö Fiskargillet otti puolestaan jatkoprojektin myötä vastuun koordinoida tarpeellisia investointeja väyliin ja tätä varten investoida myös väylänhoitoalukseen. Noin 1000 viittaa hankittiin.
Bergö Fiskargillet otti myös tehtäväkseen perustaa Osuuskunta Aurinkoreitin, että saataisiin varmistettua pysyvää rakennetta väylänhoitajia ja satamanpitäjiä varten. Ne noin 30 aikaisemmin mainittua toimijaa jotka ovat osuuskunnan omistajina (jäseneninä) hoitorengassa mukana ovat laittaneet viitat paikoilleen vuosina 2014-2016. Osuuskunnan varsinainen perustehtävä on täten tällä hetkellä koordinoida väylänhoitoa ja kuntaomistajien puolesta hoitaa myös vuosittaista seurantaa. Vähitellen osuuskunta on nyt laajentamassa hoito- ja koordinointivastuitaan koskemaan myös ulkosaariston käyntisatamia.
Bergön kalastajayhdistys on vuosina 2014 -16 myös koordinoinut muutamien paikallisväylien syventämistä. Näitä olivat Fäliskäretin väylä, Raippaluodon sataman väylä, Stråkaviken ja Ritgrund. Kristinestads Segelförening poisti yhteistyössä paikallisen sukeltajayhdistyksen kanssa kymmeniä uppotukkia Kristiinankaupungin vierasvenesataman tuloväylältä.
Syksyllä-talvella 2015-16 osuuskunta on ottanut koordinointivastuun paikallisväyilien syventämisestä ja kuntia että yksityisiä toimijoita on avustettu Jannen Saloonan, Strömsön reitin, Bosundetin väylän, Öuranin väylän ja Sonamon väylän syventämisprojektien osalta.Työt ovat jatkuneet v 2016 aikana mm Öjanin Cafe Brygganin tuloväylän osalta kuten myös Fjärdskäretin Boatspacen väylän osalta.
Osuuskunta on osallistunut Stora Kalkskäretin kauan valmisteltuun kiinteistökauppaan joka tähtäsi siihen, että pystyttäisiin turvaamaan tämän saaren virkistyskäytön jatkossakin. Osuuskunta vuokraa nyt Maxmon Saariston säätiöltä saaresta n 2/3 osaa ja luontosatamaan on rakennettu tuloväylä. Osuuskunta on tehnyt vuokrasopimuksen myös Kisbockenin saaren osalta Mickelinsaaristossa. Molemmissa kohteissa Pidä Saaristo Siistinä ylläpitää palveluja. Stora Kalkskäret saarta hoitavat Vörå Båtklubb, Oravais Båtklubb ja Maxmo Båtklubb yhdessä. Kisbockenin saarta hoitaa Petsmo Båtklubb.
Osuuskunnan omistajilla (jäsenillä) on lisäksi hoidettavana kohtalaisen monta omaa sisä- ja ulkosaariston käyntikohdetta kuten myös omia kotisatamiaan missä vierasvenelaituripaikkoja. Näitä kohteita on tällä hetkellä lähes 30 kpl.
Helmikuussa 2016 päätettiin uusia osuuskunnan kotisivuja, ensin rakennettu ensikädessä palvelemaan väylänhoitajia, veneilijöiden tarpeita varten. Tämä varsin laaja työ jatkuu edelleen.
Osuuskunnan ensimmäinen varsinainen vuosikokous on pidetty toukokuussa v 2016. Vuosi 2016 on täten ollut osuuskunnan ensimmäinen varsinainen sisäänajovuosi. Saavutettavuus on nyt hyvällä tasolla. Varmistettuja väyliä on nyt yhteensä noin 90:een käyntikohteeseen sis. myös palvelusatamat ja kalasatamia missä vierasvenelaituri. Lisäksi on rakennettu ja uudistettu noin 500 km varmistettua väylää. Väylähankintaprosessi on pitkäkestoista ja näistä hankkeista muutama ei ole ehtinyt vielä karttasarjoihin, mutta kuvaamme niitä kotisivuillamme.
Suomen Purjehdus ja Veneilyliitolta Aurinkoreitti sai kunniamaininnan toiminnastaan liiton vuosikokouksessa syksyllä 2016.